torstai 30. tammikuuta 2014

Lämpöä lapasiin, aurinkoa sydäntalveen


Talven selkä on taittunut, mutta pakkaspäiviä ja pimeyttä riittää napapiirillä vielä tovin, vaikka päivä onkin jo hyvää vauhtia pitenemässä.

Pakkaspäivänä kurkumalla kruunattu linssipata lämmittää ja sen kaunis väri on valo- vai pitäisikö sanoa värihoitoa niillekin päiville, kun aurinkoa ei näy.




Kurkuma ei ole se yleisin mauste suomalaisessa maustehyllyssä. Mauste yhdistetään yleensä Intiaan, jossa sillä onkin vuosituhansien takaiset perinteet.

Kurkuman vaikuttava aine hillitsee tulehdusta ja kipuja, parantaa ruuansulatusta, vähentää kaasunmuodustusta, puhdistaa ja hoitaa maksaa ja onpa sillä saatu positiivisia tuloksia myös syövän hoidossa. Hippokrateksen lausuma ”ruoka olkoon lääkkeesi” pitää kurkuman kohdalla enemmän kuin paikkansa. Toki kohtuus kaikessa, myös kurkuman käytössä. Raskauden ja imetyksen aikana kurkuman käyttöä on syytä rajoittaa.

Kurkuma kannattaa nauttia aina mustapippurin kanssa, sillä mustapippurin sisältämä piperiini lisää kurkuman imeytymistä.

Itse olen käyttänyt kurkumaa jauheena, mutta Vesalan kaupassa törmäsin siihen tuoreena, mikä on harvinainen näky näillä leveysasteilla. Kurkuma muistuttaa inkivääriä ja onkin sen sukulainen. Erona on kurkuman voimakas oranssiväri, joka tarttuu joka paikkaan, joten kannattaa katsoa tarkkaan missä kurkumaa leikkaa ja mihin sormensa sen jälkeen pistää.



Reseptissäni kurkuman hento maku ja voimakas väri kietoutuu kookosmaitoon. Terävyyttä keitolle antaa chili ja valkosipuli. Ulkoilupäivän jälkeinen puna poskilla muuttaa tämän keiton jälkeen ehkä sävyään, muttei katoa!

Aurinkoinen kurkuma-linssipata (2 annosta)

2 dl punaisia linssejä
1 sipuli
2 isoa luomuporkkanaa
sormenmittainen pala tuoretta kurkumaa
2 valkosipulin kynttä
2 dl kookosmaitoa
2 dl vettä
ripaus laatusuolaa
ripaus mustapippuria
ripaus chiliä, jos haluat tulisempaa keitosta

Kuullota pilkottu sipuli voissa tai kylmäpuristetussa kookosöljyssä. Lisää joukkoon kuutioitu porkkana ja linssit. Kaada päälle vesi ja kookosmaito. Pilko kurkuma pieniksi paloiksi tai raasta raastimen karkealla terällä esim. leivinpaperin päällä. Lisää pataan yhdessä valkosipulimurskan ja muiden mausteiden kanssa. Keitä 10-15 minuuttia kunnes linssit ja porkkanat ovat pehmeitä. Chili laittaa lapasiin entistä enemmän lämpöä, mutta sen voi jättää poiskin. Toimii myös soseutettuna keittona, mutta silloin nestettä kannattaa laittaa hieman enemmän.

Tuija



torstai 23. tammikuuta 2014

Herra Hass ja avokadot


Alexander Gullichsenin avokadopasta on villinnyt suomalaisia jo reilun vuoden. Ja mikä ettei, runsaasti hyviä rasvoja sisältävä avokado on monikäyttöinen ja sellaisenaankin maukas.

Nykyään suurin osa viljellyistä avokadoista on Hass-lajiketta. Lajikkeen alkuperä on kuin sadusta.

Kaikki Hass-avokadot polveutuvat yhdestä puusta, jonka postinkantaja Rudolph Hass istutti vuonna 1926 Kaliforniassa. Hass osti siemenen mieheltä, joka haali siemeniä myytäväksi milloin mistäkin, jopa ravintoloiden roskiksista. Hass oli vähällä kaataa puun, kun ei onnistunut ymppäämään siihen oksia tuolloin suositusta lajikkeesta, mutta antoi sen olla.

Puun hedelmät osoittautuivat erityisen hyvänmakuisiksi, ja Hass myi niitä aluksi työkavereilleen postissa. Pian uutuudesta tuli suosittu. Lajikkeessa oli maun lisäksi erikoista se, että puu kantoi satoa ympäri vuoden.

Alkuperäinen puu kuoli ja kaadettiin lopulta vuonna 2002, kun sen jälkeläisistä oli tullut miljardiluokan bisnes. Siemenen alkuperä jäi arvoitukseksi. Kyse oli ehkä kahden lajikkeen risteymästä.



Itse käsittelen avokadon halkaisemalla sen pitkittäin kiven ympäriltä – kivi irtoaa helpoimmin avokadonpuolikkaasta, kun siihen napauttaa ison terävän veitsen ja vääntää hiukan. Sitten hedelmälihan voi vuolla kerralla lusikalla, tai jakaen sen ensin veitsellä viipaleisiin tai ristiin rastiin paloihin.

Yllätyin, kun kerran ystävän kanssa ruokaa laittaessani hän alkoikin kuoria kokonaista avokadoa sormin kuin mandariinia. Hyvin onnistui niinkin, pehmeäkin avokado pysyi sievästi koossa. Kun avokadoa kuorii vain hiukan päästä, sitä voi näppärästi levittää suoraan leivän päälle hankaamalla, kuin kynällä värittäen. Keino kannattaa muistaa, jos eväsretkellä on veitsi unohtunut. 

Kun on kiire, avokadosta saa helposti hyvää syötävää. Vaikkapa näin – tässä etäisesti avokadopastaa muistuttavassa reseptissä ei nuudeleita lukuun ottamatta tarvitse edes kypsentää mitään.

Avokadoa, tofua ja nuudelia

2 annosta täysjyvävehnä-, tattari- tai riisinuudelia
1 kypsä avokado (tai pari pientä)
100 g savutofua (Tofumoonin ja Taifunin savutofut ovat oikeasti savustettuja, eivät aromilla maustettuja)
Pari vartta lehtiselleriä (jos et tykkää selleristä, voit käyttää vaikka kurkkua – kaavi siemenosa pois ettei ruoasta tule liian vetistä, mutta älä heitä sitä hukkaan, vaan laita smuutiin tai sosekeittoon)
Pikku pala kaalia hienoksi suikaleiksi silputtuna (mieluiten varhaiskaalia, jos on sesonki)
Tilkka sitruunamehua
Tilkka soijakastiketta
Tilkka kurpitsansiemenöljyä

Keitä vain nuudeli pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko tofu ja kasvikset mieluisiksi paloiksi ja sekoita kaikki ainekset. Ei voisi olla helpompaa!

Tummanvihreän ja aromikkaan kurpitsansiemenöljyn, sitruunamehun ja soijakastikkeen maut täydentävät hienosti toisiaan. Tämä kolmikko sopii moneen seuraan: perunasalaattiin, vihersalaattiin, uunijuureksien kastikkeeksi...

Vielä yksinkertaisempi resepti on seuraava kauniin vihreä levite. Yhdistelmän opin edellä mainitulta avokadonkuorijaystävältäni.

Avokadolevite

Kypsä avokado (tai pari pientä)
Pieni pussillinen pakasteherneitä
Tilkka sitruunamehua
Hiukan suolaa

Sulata herneet ja sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi. Nauti leivän päällä, dippinä tai lisukkeena.

Ja vieläkin helpommalla pääsee: Halkaise avokado. (Tai kuori, jos et ole sitä vielä kokeillut.) Levitä leivän päälle. Tai syö sellaisenaan.

Tenka


perjantai 17. tammikuuta 2014

Härkä(papu)viikot ovat kevyttä keholle ja kukkarolle


Vuodenvaihteen jälkeen moni löysentää housujen vyötä ja kiristää kukkaron nyörejä. Helppo tapa keventää oloa ilman, että kukkaro kevenee liiaksi, on tehdä ruokaa pavuista ja linsseistä. 

Papuja ja linssejä ei kannata jättää käyttämättä siksi, että niiden valmistaminen tuntuu työläältä. Papuja pitää toki liottaa yön yli ja keittää sen jälkeen 30-40 minuuttia, mutta sehän hoituu itsestään muun puuhastelun ohessa ja kerralla voi keittää kokonaisen kattilallisen. Ja linssithän eivät vaadi liotusta vaan valmistuvat lajikkeesta riippuen 10-30 minuutissa.

Pavuista ja linsseistä saa erinomaisia patoja, mutta ne toimivat erinomaisesti myös ruokaisten salaattien pohjana. Kas tässä kaksi suosikkilajikettani papujen ja linssien maailmasta.

Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelyskasveista, jolla on Suomessakin pitkät perinteet. Pula-aikana härkäpapu oli tärkeä valkuaisen lähde, mutta jäi elintason noustessa unholaan. Onneksi tämä erittäin ravinnerikas ja ekologinen herkku on nousemassa takaisin ihmisten tietoisuuteen. 

Härkäpavun valkuaisainepitoisuus on huikeat 30 %. Sitä myydään kokonaisena ja rouheena, joka on nopeaa valmistaa. Härkäpapurouhetta voi käyttää monelle ehkä tutumman soijarouheen tapaan jauhelihan korvikkeena. Rouhetta liotetaan ensin vedessä noin kymmenen minuuttia ja maustetaan hyvin. 

Omassa reseptissäni käytin kokonaisia härkäpapuja, jotka siis vaativat se edellä mainitun liottamisen ja keittämisen. Salaatin voi koostaa käytännössä mistä tahansa vihanneksista, joista pidät ja joita jääkaapista löytyy. Minulla löytyi tällaista:


Härkäpapusalaatti (yhdelle)

1-2 desiä keitettyjä härkäpapuja 
Parsakaalia pilkottuna
1 porkkanaa ja pala punakaalia juustohöylällä ohuiksi siivuiksi viipaloituna
Puolikas punasipuli ohueksi siivutettuna

Kastike:

4 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
2 rkl balsamiviinietikkaa
ripaus laatusuolaa ja –sokeria
ripaus mustapippuria


Laita kaikki aineet kulhoon ja lisää kastike sekaan. Maku pyöristyy ja paranee, kun annat tekeytyä pari tuntia. Huom! Jos vatsasi ei kestä raakoja vihanneksia, höyrytä ne kevyesti ja valmista lämmin salaatti.


Härkä(papu)viikot eivät tarkoita herkuttelun unohtamista. Härkapapubrowniet ovat täysin maidottomia ja gluteenittomia, mutta ennen kaikkea suussa sulavia herkkuja.

Härkäpapubrowniet (8 kpl)

2,5 desiä keitettyjä härkäpapuja
12 kpl kivettömiä taateleita
4 rkl raakakaakaota tai tummaa, sokeroimatonta kaakaojauhetta
1 tl luonnon vaniljaa
1 rkl hunajaa 
ripaus laatusuolaa ja kanelia

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tahmeaksi taikinaksi. Muotoile taikinasta pyöreitä tai neliskulmaisia kakkusia 

Paista uunissa 175 asteessa 15-20 minuuttia. Raakaversion saat kuivaamalla browniet kuivurissa tai uunin alimmalla tasolla luukku hieman raollaan 40 asteessa parin tunnin ajan, jonka jälkeen käännät ne toisin pain ja jatkat kuivattamista vielä tunnin. 


Belugalinsseihin tutustuin viime keväänä. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Olen käyttänyt aiemmin punaisia ja vihreitä linssejä, mutta näissä mustissa kaunokaisissa on ihan oma arominsa ja suutuntumansa. Belugalinssejä sanotaankin kasvissyöjän kaviaariksi.

Belugalinssejä ei tarvitse liottaa, pelkkä keittäminen 20 minuuttia riittää. Reseptini ruokaisa salaatti toimii sellaisenaan lounaana tai vaikka lisäkkeenä kalalle.

Belugalinssisalaatti (kahdelle)

2 dl belugalinssejä
puolikas parsakaali
puolikas punasipuli
fetajuustoa
1-2 valkosipulin kynttä

Marinadi:

5 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
2 rkl balsamiviinietikkaa
ripaus laatusuolaa ja mustapippuria
1-2 tl hunajaa


Keitä linssit pussin ohjeen mukaan kypsiksi. Sekoita sekaan ripaus suolaa ja puristetut valkosipulin kynnet. Linssien kypsyessä paahda pieneksi pilkottu ja öljyllä sivelty parsakaali uunissa 200 asteessa. Sekoita keitetyt linssit, parsakaali ja ohueksi viipaloitu punasipuli kulhossa ja kaada marinadi joukkoon. Anna marinoitua pari tuntia ja lisää joukkoon fetajuusto. 


Kokeile ja kommentoi!

Tuija

Kirjoittajat luomukaupan kulisseista esittäytyvät


Tervetuloa seuraamaan rovaniemeläisen luomu- ja lähiruokakauppa Vesalan blogia! 

Kokoamme blogiin terveellisiä ja maukkaita reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. Kerromme myös kunkin sesongin ajankohtaisista tuotteista sekä kaupan tapahtumista. 

Blogin kirjoittajina häärivät Tenka ja Tuija.

Tenka työskentelee muiden puuhiensa ohella Vesalan kaupassa, missä hän osallistuu niin asiakaspalveluun kuin maistajaisten suunnitteluunkin. 

"Valmistan mielelläni aika täyttävää ruokaa, ja kun en käytä sokeria enkä eläinkunnan tuotteita, sitä ei tarvitse juuri murehtia. Vegaanina tulee pidettyä silmällä ruoan ravitsevuutta, mutta tärkeintä on kuitenkin maittavuus. Kokeilen mielelläni uusia raaka-aineita yhdistellen kotoisia makuja eksoottisempiin. Ruokaa on hauska laittaa isommallekin porukalle, kymmenelle tai vaikka sadalle."



Tuija on ravintovalmentaja, joka auttaa asiakkaitaan terveempään ja energisempään elämään ilman tiukkaa pipoa. 

”En ole kiinnostunut pikadieeteistä enkä kalorilaskennasta vaan pysyvistä elämäntapamuutoksista. Olen intohimoinen ruuanlaittaja ja tykkään kokeilla uusia reseptejä. En noudata mitään erityistä ruokavaliota vaan keittiööni mahtuvat niin raakakakut kuin poronliha ja muikut. Tärkeintä ovat laadukkaat raaka-aineet.”





Blogiaiheita ideoi myös kauppias-Tarja, joka saattaa ehkä itsekin joskus kirjoittaa rivin pari.


Tule siis mukaan matkalle puhtaiden ja aitojen makujen maailmaan ja osallistu keskusteluun!

Tarja, Tenka ja Tuija